Norjan hullusta pontensa saanut Määttäsen Aamulehti-kirjoitus on tuntunut taas herättävän "keskustelua" internetissä siitä miten se on niin kammoittavan hankalaa olla mies, joka ei saa pesää ja miten se on naisten vika. Tästä oli joskus vuosia sitten muistaakseni ihan oma blogiskenensä, ehkä on vieläkin, en jaksa etsiä. Mutta koska en silloin ottanut asiaan kantaa, otan nyt.
Kun sanon "keskustelua" tarkoitan sitä, että Määttäselle lähinnä naureskellaan täysin aiheesta ja sitten niiden kritisoivien juttujen kommenttipalstoilla saamattomat itkevät kohtaloaan ja valittavat miten ihan oikeasti se ahdistaa kun ei kelpaa vaikka on niin komea, urheilullinen, vakavarainen, herkkä, huumorintajuinen, korkeakoulutettu, mukava ja lupsakka seuramies. Että miten on suomalaisissa naisissa hirvittävä valuvirhe kun ihan solkenaan tällaisia kultakimpaleita hylkivät. Ämmät saatana. Ahistaa.
Noh, pojat. Niin ahistaa. Tiedän. Kolmekymppisenä vastoin tahtoaan ikisinkkuna kuuluun siihen samaan joukkoon. Tiedän miten on hirvittävän vittumaista tulla torjutuksi sen miljoonannen kerran, pahimmillaan vielä tylysti. Tiedän miten helppo on saada päähänsä se ajatus, jotta "'ämmät saatana! Eikö niille mikään kelpaa?". Tiedän myös miten helppo sitä ajatusta on käyttää tekosyynä. Mutta sovittaisiinko nyt hei ihan yhdessä tämän Pyhän Puutteen Veljeskunnan nimissä, että ei nyt viitsittäisi olla aivan niin vitun tyhmiä? En nyt voi väittää, että osaisin neuvoa mitään missään pätevästi, mutta silti ihan pikkuvinkkinä jätkät: Se ei hirveesti auta. Päinvastoin kun nimettömänä netissä huudat "Ämmät saatana!" varmasti taot sitä ajatusta syvemmälle omaan päähäsi (ja vain omaan päähäsi) ja kohta olet täysin varma siitä, että naisissa se vika piilee. Kun oikeasti olet vain vihaa huokuva ihmisraunio. Eli idiootti.
Seuraavan kerran kun se pakeista ponnistava misogynia puskee taas pintaan, niin tehkää niin kuin minä teen. Odotelkaa seuraavaan aamuun, menkää peilin eteen ja todetkaa, että "niin, ei tässä tietysti ole hirveästi kelvattavaakaan". Se ei ole huonoa itsetuntoa, se on paluuta realismiin. Tuumiikaa jännittävästi, miten ette olekaan ehkä niin komea kuin äiti kertoi, ehkä fantasiafutis ei teekään urheilulliseksi tai kymppi matikasta älykkääksi tai miten et ehkä olekaan herkkä vaikka lapsena itkit kun Optimus Prime kuoli. Ehkä korkeakoulutus ei teekään sinusta parempaa ihmistä, saati saalista, ja ehkä varakkuuteen vetoaminen antaa ymmärtää, että olet ostamassa jotain. Ehkä se aika paska kännissä kerrottu neekerivitsi ei ollutkaan huumorintajun ylin huipentuma tai ehkä asiaa olisi ylipäätään auttanut jos olisit ihan oikeasti uskaltanut avata suusi. Syitä on monia. Meitä on moneksi, eikä syyllä ole oikeastaan väliä. Kunhan tiedostat itsesi.
Jos vielä tämän raakalaismaisen introspektion jälkeenkin tuntuu siltä, että "niin mutku mä OON komea ja mä OON urheilullinen, vakavarainen, herkkä, huumorintajuinen, korkeakoulutettu ja mukava! Eli tavallinen suomalainen mies! Eikä kelpaa, ämmät saatana!" On toki mahdollista, että olet viisikymmentä kertaa putkeen törmännyt ihan oikeasti hirvittäviin sieluttomiin paskatynnyreihin, mutta se on aika epätodennäköistä. Siinä vaiheessa kannattaa miettiä sitä viimeistä vaihtoehtoa. Että entäs jos et ole. Siis mukava. Jokainen meistä kun on omasta mielestään mukava, mutta voi olla muiden silmissä järkyttävä ihmisperse. Jos et todellakaan löydä itsestäsi mitään vikaa ja syyn on oltava ämmissä, saatana, niin sellaisena naisvihaisena narsistina hyvin todennäköisesti ET ole mukava* ja silloin ei tietysti mitään mahda ja naisvihainen narsismi on kohtalosi. Paitsi tietty jos, noh, nöyrryt vähän.
Älkää hyvät ihmiset vaipuko negatiivisuuden suohon. Mitä hyvää siitä muka seuraa ja onko koko asia oikeasti niin elämän ratkaiseva juttu? Kohtaloaan saa toki valittaa, etenkin kunnon masennuksessa ja/tai laskutuubassa se on suorastaan velvollisuus, mutta vihainen älämölö ja kokonaisen sukupuolen syyttäminen omasta huonoudestaan tai omasta huonosta tuuristaan on melko säälittävää. Parantakaa itseänne, tai harhautukaa sellaiseen päätökseen ettei vaiva ole palkkion väärti. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se on paljon mukavampi harha elää kuin se, että puolet ihmiskunnasta on julmia perkeleitä.
PS: On täysin naurettavan itsekeskeistä olettaa, että parisuhteen tai edes seksin löytämisen vaikeus on jotenkin täysin miehille periytynyt ongelma. Jostain syystä yksinäisillä naisilla ei vain tunnu olevan ainakaan internet-julkisesti sellaista harhaa, että universumi on heille panon velkaa. Se on kovin miehinen asenne se ja ehkä siinä piilee iso osa sitä perimmäistä vikaa.
*Tai ehkä olet, mutta olet jostain pick-up-artist oppaasta lukenut, kuinka todellinen naistenmies on sellainen joka kirjasta lukemalla opettelee sosiopaattiseksi limanuljaskaksi. Yhdessä kirjassa sanottiin myös, ettei saa uskoa mitään lukemaansa.
---
Linkitykset puuttuu, tsori. En nyt jaksa kaivaa kaikkea, kun läppärin yliherkän touchpadin ansiosta olen joutunut kirjoittamaan about joka toisen sanan kahteen kertaan...
3 kommenttia:
Sa se!
Nämä pesättömät tuntuvat arvelevan, että pariutuminen tapahtuu kaupan kassajonossa, ulkona lenkillä, baarissa tai nakkikiskalla kello neljä ketsupit rinnuksilla.
Että sieltä ryömisi yhtäkkiä joku kertomaan että hei, kiinnitit huomioni kun noin älykkäästi vilautit bonuskorttia, kiersit tuon läpäkön, tönäisit tota tarjoilijaa ja ihanko oikeesit joku muukin tilaa bratwurstin ja ananaksen, unbelievable, mennään meille ja sieltä naimisiin, me ollaan match made in heaven.
Ikään kuin suinkaan ei suurin osa ihmisistä kiemurtelisi jatkuvalla syötöllä jossain ahdistavassa ihmissuhdekriisissä missä saadaan liikaa, liian vähän tai väärältä ihmiseltä.
Kun on itse niinsanotusti "dogded the bullet" vaikka osa kaveripiiristä jo kiihdyttelee toiselle kierrokselle kisassa nimeltä avioliitto, niin on se vaan myönnettävä että jotain osuutta on silläkin että miten on ihmissuhteissa toiminut ja mitä niiltä etsinyt.
Sitä päivää odotellessa kun ollaan niitä kärttyisiä kulmakunnan vanhojapoikiapiikoja joilla vaatteet vähän lököttää, naamalla on pysyvästi norsunvitun näköinen ilme ja elämän sisältö on naapuruston kakaroiden käytöskoulu.
Niijjajoo, se blogiskene mihin viittaat on vissiin tää ATM YTN mömömömmöööö-juttu?
Siltä varalta että joku elättelee vielä mielessään siitä ATM-sonnasta jotain, niin fakta teille: (tähän väliin sitten tietämättömille tiedonjyvä että ATM ei ole ameriikkalaisten rahamaatti, vaan Alemman Tason Mies ja loput lyhenteet saatte päätellä itse)
Jos tilität naisille että on olemassa tällainen luokittelu ATM:iin ja YTN:iin, pilaat välittömästi kaikki mahdolliset tsäänssit. Koskapa silloin sanot rivien välissä sille böönalle, että jos mulle annat, olet ATM. Ja mikäpä se naiselle olisi sen ihanampaa.
Ja Vogodilta hyvä tuo varallisuusläppä. Semmoista neuvoa kanssa pesättömyyden suossa tarpoville, että joka kerta kun tekee mieli sanoa "moni avioliitto on laillistettua prostituutioa", kannattaa lyödä itseään päähän. Lujaa.
Jos olet sanonut sen naisille ääneen, tehdä lyönnin postuumisti. Tai toki jos haluat kertoa, ettet suinkaan etsi tasaveroista kumppanuutta tähän elämän merenkäyntiin vaan suikkiin auliisti ottavaa geishaa, niin sitten älä lyö. Mutta naimisiin et kyllä joudu.
Mitä tohon nyt lisäämään, paitsi joo, tarkoitin just tätä atm-logiikkaa, joka on hirveän kiva tapa insinöörille (sori yleistys, joskin osuva) luokittaa ja rationalisoida jotain joka ei ole rationalisoitavissa. Maailma on niin paljon helpompi numeroina...
Lähetä kommentti