perjantai, heinäkuu 03, 2009

Pro Spiritus

Olen törmännyt tässä viime päivinä uutiskommentteja lukiessani jotenkin turhan usein tiettyyn tekopyhään asenteeseen, joka on ruvennut ärsyttämään. Yleensä kommentti tulee vastaan kun lukee juttua jostain känniääliöstä.

Se asenteellinen kommentti menee stereotyypillisimmillään näin: "Miksei ihmiset ymmärrä, että päihteettä on paljon kivempaa? Minä olen ollut kolmekymmentä vuotta ilman viinaa, eikä ole koskaan mieli tehnyt. Sääliksi käy niitä jotka eivät voi pitää hauskaa ilman viinaa. Eivätkö ihmiset ymmärrä, että alkoholismi on elinikäinen vaiva?"

Kavahtakaa, sillä aion nyt puolustaa alkoholin nauttimista, koska sitä kohtaan tuntuu olevan jonkinlainen kansallinen häpeäsuhde. Sitä juodaan, mutta ei kehdata myöntää, että se on kivaa ("illanvietto on kivaa, ei se humala niinkään, mutta silti kännin juon"). Nimittäin minusta alkoholin kohtuullisesti kohtuuton nauttiminen on mukavaa, enkä usko, että olen pilannut sillä elämääni tahi aivojani (osaan sentään taivuttaa sanan 'stereotyypillisimmillään', pakko siellä on jonkun neuronin vielä ampua säteitä).

Ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää, että jos ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen tai koskaan juonut alkoholia, on aika vähän pohjaa lähteä väittämään, että selvinpäin on kivempaa. Jos silloin kolmekymmentä vuotta sitten joi teiniperseet, tunnusti rakkautensa rinnakkaisluokan opettajalle, oksensi vaarin kenkään, sammui lattiakaivon päälle suihkuun ja sai mandoliinikrapulan, niin varmasti onkin hirveän ikävät kokemukset alkoholista ja sen jälkeen raivoraittiina on ollut varmasti mukavampaa kuin sen yhden ainoan kerran kun joi kolme kaljaa. Jos ei osaa ajaa autoa, on turha kommentoida kuskin kykyjä. Jos ei osaa juoda viinaa, on turha itkeä ettei se ole kivaa.

Toiseksi pitäisi ymmärtää antaa alkoholille kunnia sen tekosista, eikä selitellä nolona, että alkoholilla ei ollut illan hauskuuteen osaa eikä arpaa. Ilman alkoholia ihmiset, etenkin suomalaiset, jurottaisivat nurkkakuntaisissa piireissään ja pohtisivat seuraavaa maailmanpaloa ja ihmiskunnan syntejä. Alkoholin alaisena tai sen
ansiosta olen kokenut elämäni hienoimpia, erikoisimpia ja jännittävimpiä hetkiä, tavannut mielenkiintoisimpia ihmisiä, nähnyt parhaat keikat, kirjoittanut parhaat tekstini ja maistanut parhaat makuni. Ja ei, en olisi kokenut niitä kokemuksia tai tavannut niitä ihmisiä, koska selvinpäin en olisi koskaan ollut paikalla niissä bileissä tai siinä baarissa. Ja ei, ne keikat eivät olisi olleet niin hyviä selvinpäin, koska heikentyneellä arvostelukyvyllä ja nousuhumalan innostamana
keskinkertainenkin keikka voi tuntua subjektiivisesti loistavalta. Ja ei, ilman luovaa krapulaa en olisi voinut kirjoittaa niin hyvin. Ja ei, alkoholiton olut EI maistu hyvältä.

Tällaisesta sitten vedetään se johtopäätös, että ei osata pitää hauskaa ilman viinaa. Ei se nyt aivan niin mene. Hauskaa voi pitää ilman viinaa, tietenkin, mutta on tilanteita, jolloin oikea määrä alkoholia tekee hauskasta hauskempaa. Välillä tietenkin tapahtuu ylilyöntejä ja virheitä, mutta ylilyönneistä yleensä oppii. Jos niistä ei opi, niin sitten on sen kokoluokan dorka, että se on oma moka hukkua sepalus auki vessanpönttöön. Ei alkoholi kaikille sovi, mutta ei sovi pähkinätkään.

Toiseksi pitäisi ymmärtää, että päihteen nauttiminen ja siihen addiktoituminen on kaksi eri asiaa ja jos uutisessa kerrotaan jonkun kävelleen kännissä päin seinää, ei se tarkoita tyypin olevan alkoholisti. Se tarkoittaa, että tyyppi oli melko lailla tuubassa. Alkoholismista kitisee yleensä eniten ihmiset, jotka eivät ole alkoholismia ikinä läheltä nähneet ja olettavat, että tukevassa humalassa ei pysty olemaan jos ei ole läpimätä alkoholisti. Minä olen nähnyt alkoholismin läheltä, pitkän aikaa ja synkkiin lopputuloksiin asti. Alkoholi on vahingollinen, ikävä ja rappeuttava huume, yksi pahimmista, mutta sitäkin voi käyttää vastuullisesti ja harkiten. Jos huomaa, että touhu on lähdössä käsistä, eikä tee asialle mitään, syy on jossain muualla kuin alkoholissa itsessään.

Kippis!

keskiviikko, heinäkuu 01, 2009

Uusia juttuja

Oletteko ikinä yrittäneet keksiä jotain uutta? Siis jotain ihan oikeasti uutta, ei vain parannusta vanhasta? Olen tullut siihen tulokseen, että ei se ole mahdollista enää nykypäivänä normaalille ihmiselle.

Ihmisellä on oikeastaan vain neljä perustarvetta, mistä kaikki muu kumpuaa. Halutaan lisää ruokaa (1) ja seksiä (2) sekä vähemmän vaivannäköä (3) ja tylsyyttä (4). Kaikki mahdollinen uusien juttujen keksiminen perustuu lopulta näille neljälle peruspilarille ja siinä nyt vaan on rajansa, miten paljon yhden pilarin päälle voi rakentaa.

Aina välillä joku jossain laboratoriossa keksii jonkun uuden jutun, sen kimppuun hyökkää 10 miljoonaa hyväksikäyttäjää, kehittää kaiken mahdollisen mitä sen uuden jutun avulla voi tehdä ja sitten se on loppuun kulutettu. Maailma on saavuttanut sen pisteen, missä uudeksi keksinnöksi lasketaan hihallinen peitto.

McKennan uutuusteorian mukaan uusia juttuja keksitään ja tapahtuu koko ajan enemmän ja enemmän, kunnes saavutetaan (2012 tietenkin) jonkinlainen ääripiste, jossa tapahtuu jotain mullistavaa. Minä ennustan, että se mullistava juttu on se hetki kun ihmiskunta tajuaa, että kaikki on jo keksitty ja "mitäs nyt sitten häh?".

Viimeiset kaksi ihmistä tulevat istumaan genitaalitreenausjakkaroilla hihapeitot yllään ja käyvät seuraavanlaista keskustelua:

"Olen tässä ajatellut..."
"Mhm-m?"
"Mitä jos tekisi neliön kulmista pyöreät?"
"Äh... se on toi... pyörä. Nähty juttu."
"Aa! Niin onkin joo."
"..."
"Mut..."
"Niin?"
"Entäs jos olisi kännykkään semmoinen softa joka päästää pierun ääniä?"
"iFart, tehty jo."
"Äh, niin onkin joo."
"..."
"..."
"Jos vaan olis."
"Joo."


---

Uusista jutuista puheen ollen Youtube tekee ison muutoksen ja käyttäjät yllättäen vihaavat sitä. Facebook teki joku aika sitten vastaavan ja käyttäjät vihasivat sitä. Jos joskus pyöritän palvelua, jolla on miljoonia käyttäjiä, ajan minkä tahansa uudistuksen kirjain kerrallaan, koska muutosvastarintapuolue on yleensä sen verran äänekäs.

Youtubesta en osaa sanoa, koska olen lähinnä satunnaiskäyttäjä, mutta en itsekään oikein arvostanut facebookin tiettyjä muutoksia kun ne tulivat. Nyt kun tilannetta on tarkkaillut aikansa, voi todeta, että muutokset oikeastaan olivat paikallaan. Vaikka jotain vanhaa ominaisuutta voi olla ikävä, palvelun luonne on muuttunut paljon parempaan, minusta sosiaalisuutta kannustavaan suuntaan. Vai kaipaako joku muka oikeasti sitä sovellushelvettiä mikä facebook oli vielä vuosi sitten?

Youtuben muutosilmoitus on saanut tällä hetkellä yli 63000 kommenttia, suurin osa negatiivisia. Mutta kuten kaikki youtuben videoiden kommentteja ikinä lukeneet tietävät, vain noin reilu promille youtuben kommentoijista osaa muodostaa oikean ajatuksen, puhumattakaan lauseista saati syömisestä ilman apulaista, joten en ottaisi tilannetta Googlena välttämättä kovin vakavasti. Eihän palveluntarjoaja tietenkään saisi ylenkatsoa käyttäjää, mutta youtube on ehkä se poikkeus massassa.

Ja kuten facebookin muutos näytti, käyttäjät tottuivat uuteen ulkoasuun parissa viikossa. Ihmiset nyt vaan tykkäävät valittaa. Näin kolme ja puoli vuotta blogissa valitettuani voin sanoa, että se nyt vaan on niin kivaa.

Edit: Karmiva anglismi oli eksynyt tekstiin. Sen poistin pois poikkeen.

tiistai, kesäkuu 16, 2009

Harhaluuloja

Markkinoinnin & Mainonnan kolumni Maailman vanhin ja tärkein ammatti oli niin itseriittoinen aivopieru, että pisti huvittamaan. Yritin miettiä onko rinnastaminen huoraamiseen otsikossa jonkin sortin vitsi, mutta kun teksti ei tätä vitsiä tunne tukevan, niin en usko.

Ei siinä tietysti mitään, että tykkää työstään ja pitää sitä tärkeänä. Se on ihan terveellistä, olen itsekin huomannut aika ajoin. Se, että pitää työtään maailman tärkeimpänä on lähinnä oire jonkin sortin vakavammasta mielenhäiriöstä. Minulla menee aivot solmuun kun yritän edes miettiä mikä maailman tärkein ammatti yleensä voisi olla, mutta Laiho on ihan omalta kotitontilta näppärästi sen löytänyt. Ei ole kauaksi tarvinnut katsoa, ei miettiä presidenttejä tai tutkijoita, koska markkinointihan se. Uskon kyllä, että se on just silloin kolumnia kirjoittaessa tuntunut siltä, että näin on. Mutta ehkä ei kuitenkaan.

Nimittäin silloin, kun pitää työtään maailman tärkeimpänä ja työskentelee alalla, jonka tavoitteena on suurimmassa osassa tapauksista saada manipuloiden, valehdellen ja mielistellen ihmiset ostamaan turhaa paskaa*, täytyy olla ihmisen mielen jo sen verran vakavasti harhautunut todellisuudesta, että avaruuspotkulaudalla on takaisin Narniasta haettava. Markkinoinnin merkittävin saavutus kun viimeisen vuosisadan aikana on ollut luoda keinotekoisia tarpeita, jotta rajallisia resursseja voidaan kuluttaa johonkin niin olennaiseen ja jännään kuin pullovesi ja Comfort Wipe. Kyllähän sillä markkinatalous pyörii, tovin.

Tai noh, ehkä kolumni oli markkinoinnin markkinointia. Metapaskapuhetta siis. Se on kai jo taidetta. Comfort Wipe ainakin on.

*Jos työskentelet markkinoinnissa ja omasta mielestäsi tavoitteesi on "saada näkyvyyttä tuotteelle, joka oikeasti auttaa ihmisiä" tms. mukavaa ja eettistä, niin se on ihan kiva, mutta se ei muuta miksikään sitä faktaa, että 99% markkinointia vaativista tuotteista ja palveluista on turhaa paskaa, joihin keskittymisen sijasta niin valmistajat kuin ostajatkin voisivat tehdä jotain oikeasti järkevää.

---
Päivän ääliö - palkinnon silti nappaa ihan joku muu.

Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että Suomessa pahat ihmiset, kuten kommunistit tai natsit, voisivat saada vallan -Ben Zyskowicz

Se on aina kaunista kuunnella kun kansanedustajalla on ajattelu samalla tasolla kuin päänsä lyöneellä kymmenvuotiaalla.

maanantai, kesäkuu 08, 2009

Wikismi

Olen tässä tuuminut, voisiko virallistaa sellaisen uskonnon, jonka pyhä kirja olisi Wikipedia. Pyhän kirjan yleisin funktiohan on luoda jonkinlainen pohja uskonnon teeseille ja sen lisäksi toimia viiteteoksena, jos uskovaiselle tulee hengenahdistus, paha mieli tahi synkeä moraalinen dilemma. Wikipediassa kun on kaikki, niin sieltähän voisi sitten poimia sen tilanteeseen sopivan. Teesitkin voisi sieltä nappailla fiiliksen mukaan raamatusta, koraanista tai Ben & Jerryn jäätelölistasta.

Satunnainen Artikkeli - linkkiä voisi näppärästi käyttää bibliomantian välineenä ja löytää vastauksen kaikkiin elämän jännittäviin kysymyksiin, kuten "onks tänään jossain jotain meininkii?" ja "Minne laitoin silmälasit?"*

---

Vaaleista pitää tietenkin sanoa sen verran, että ehdokkaani ei vaihteeksi päässyt läpi. Tosin olen siihen jo tottunut, joten jatkan edelleen unelmointia siitä, kun joskus tulevissa vaaleissa veikkaan voittajaa ja mahtikertoimilla rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ai miten niin ei toimi niin?

Hämmentävästi parlamenttiin pääsi myös ihminen, jonka kanssa olen ollut lukiossa samaan aikaan. Olen nyt siis virallisesti vanha. Ikävä kyllä en tuntenut koko tyyppiä, joten en pysty jakamaan minkäänlaista luuranko-kaapista-tyylistä muistoa enkä muutenkaan yksipuolisesti parjaamaan kymmenen vuotta vanhojen "mokoma pihtari, ei antanut vaikka nätisti pyysin"-henkisten kokemusten perusteella.

Ruotsissa pääsi läpi piraattipuolueen ehdokas, joka on pääsääntöisesti hyvä asia. YLEn vaaliohjelman toimittaja, jonka nimen missasin, näppärästi leimasi raportoinnissaan puolueen eilen "nörttipoikien" puolueeksi, joka "ajaa vain yhtä asiaa eli vapaata musiikin ja elokuvien nettilatausta". Ensinnäkin, jos setäpappa ei nykypäivänä osaa tehdä eroa nörttien ja internetin käyttäjien välille, niin kannattaisi ehkä lopettaa tuommoiset ajankohtaista yleissivistystä vaativat työtehtävät niinkuin nyt toimittajan hommat. Nörttinä en arvosta.

Lisäksi niin Ruotsin kuin Suomenkin piraattipuolueet ovat mielestäni nettilataus-kysymyksen lisäksi melko selkeästi tuoneet esille myös esim. netin ihmisoikeusasiat ja valvonnan vapauden, joista valtapuolueilla tuntuu päätösten perusteella olevan juuri sen verran tietämystä kuin yrityslobbaajien puolelta on korruptiobileissä satuttu kuulemaan. Vielä kun kummankin maan piraattipuolueet jossain vaiheessa tajuaisivat, että turhan provoisoiva puolueen nimi on pahin ase sitä vastaan...

---

*Meininkiä on Paluksessa, Maharashtran valtiossa, Intiassa. Silmälasit löytyvät miinanpurkualus USS PCS-1376:lta, toisesta maailmansodasta. Näissä vastauksissa piilee ehkä syvempi merkitys, mutta ei se tällä lailla selvinpäin selviä.

maanantai, toukokuu 25, 2009

Voi vatanen

Kun nyt kerran pilkkasin Oinosta, niin eihän tästä Vatasen dorkailustakaan voi olla hiljaa...

Pidemmän selityksen voi lukea täältä, mutta lyhyesti: Arin mielestä ilmastonlämpeneminen on puppua, eikä sitä tapahdu ja sitä paitsi vaikka se tapahtuukin niin se on ihan hyvä juttu.

Ottamatta kantaa itse asiaan, haluaisin nostaa vielä esille muutaman näistä Vatasen "argumenteista". Siis ihan vain painottaakseni sitä, että ihminen, jonka mielestä on näissä on pointtia, haluaisi PÄÄTTÄÄ YHTEISISTÄ ASIOISTA:
-Miksi ihmisiä syyllistetään materiaalisesta hyvinvoinnista?
-Singapore on erittäin vauras maa, siellä on suurin piirtein yhtä lämmintä kuin Dakarissa Senegalissa, mutta siellä on paljon köyhempää.
-Lämmin on hyvä asia, kylmä on paha asia. Kylmällä ilmalla ihminen voi kuolla flunssaan. Hyvinvointi on aina tarkoittanut lämpimämpää kohti menemistä.
-Sehän on ihan absurdia, että ihminen tietäisi miten ilmasto muuttuu. Ei kukaan tiedä minkälainen sää on ensi lauantaina.

Häh? Ihan tosissaan? Ei kai noita oikein ole voitu väärin lainatakaan...

Jos Vatanen valitaan, niin lähden itse ensi vaaleihin seuraavilla teemoilla:
"Orjatyövoima on historiallisesti ollut erittäin tehokasta, sillä saa hommat hoitumaan. Saadaan materiaalista hyvinvointia, älkääkä syyllistäkö, se on sitä parasta hyvinvointia."
"Nälkä on paha asia ja kylläisyys hyvä. Nälkäinen ihminen voi kuolla nälkään. Kaikki suomalaiset tulisi lihottaa 150 kiloisiksi."
"Pedofilia on ihan jees. Saahan sitä nyt hullujakin panettaa."
"Autoille pitää säätää miniminopeusraja 120 kilometriin tunnissa tielle kuin tielle. Saadaan enempi rallikuskeja."

Euroviisut

Oli tylsää, eikä nukuttanut. Siinä tekosyyt sille, miksi kulutin juuri hyvän varttitunnin elämästäni tutustumalla puolueiden eurovaali-iskulauseisiin ja toisen paljon pidemmäksi osoittautuneen tovin siihen, että turisen asiasta tänne. Innostuin kun satuin näkemään perussuomalaisten iskulauseen ja tuumin, että voiko jollain puolueella olla sitä vielä nerokkaampi. Ja mikä sanamuotojen ja korulauseiden karnevaali sieltä ruiskahtikaan silmille!

PerSujen slogan on niinkin räväkkä kuin "Peruseuro on kuin palovaroitin. Tunnet sen tästä: Äänestä." Siihen on saatu kivasti äänestäjää puhuttelevaa aatteellista sisältöä ("me huudetaan") ja mukava kansanomainen tunnelma on luotu ala-astehenkisillä sanaleikeillä ja puolihuolimattomalla riimityksellä. Runoilijapisteet +5.

Kuudessa seuraavassa on sellainen sähäkkä lisäominaisuus, että jos niitä lukisi ilman kontekstia, olisi turha arvailla puoluetta.

Ensimmäisenä RKP: "Moninaisuus tuo lisäarvoa." Annan kolme konsulttipistettä hienosta modernista jargonista, joka näppärästi tähtää kohderyhmään. Lisäarvo-sanaa kannattaa viljellä paljon muutenkin, sitähän ei loppuunkuluteta vielä vuosiin.

Seuraavaksi Kokoomus ja SDP, joilla ei tuttuun tapaansa ole mitään sanottavaa kellekään:
"Into, Tieto ja Taito tekevät pienestä suuren." (Kok)
"Ihmisten Eurooppa" (sd)
Demareiden turhuuden julistusta kohti en viitsi edes pieraista, mutta Kokoomukselle sentään neljä webdesignerpistettä mahdottoman hienosta kampanjasivusta. Sillä mikään ei sano "Into, tieto ja taito" kuten linnunlaulu ja höyrykonetrumpetin törähtelyt. Ei edes bobblehead-Stubb ja bobblehead-Katainen. On ne eri hassuja.

Vasemmistoliitto: "Omatuntosi ajattelee kuten me.". Jännittävästi vasurit eivät väitäkään olevansa jotain mitä äänestäjä haluaa vaan ilmoittavat sen sijaan äänestäjän olevan kuin he. Huoh. Käänteispsykologiapisteitä -2.

Vihreät: "Jos valta kuuluu kaikille, äänesi kuuluu Vihreille!" Jotain tuttua tässä on, olen aika varma, että olen kuullut vastaavan iskulauseen... niin joo... kaikissa vaaleissa mitä koskaan on ikinä missään järjestetty. Oli erittäin toimiva vuoden 1378 konklaavissa. Zero poäng.

Keskustalla ei oikein tuntunut olevan mitään näkyvää slogania tai sitten olen sokea. Nälkämaan Laululla, Urkin kuvilla ja soittoäänillä yritetään ilmeisesti jotenkin konkretisoida se, ettei mitään sanottavaa todellakaan ole ja eiks tää ookin kauheen modernii. Sanattomuuspisteitä +3.

Näiden kuuden jälkeen turtuneena ja väsyneenä kristillisten mainosbanneri ilahdutti kepeästi. Olin suorastaan pudota penkiltä. Iskulause itsessään, "Kristillisdemokraattien tehtävä EU:ssa" ei tietty ole mitenkään kummoinen, mutta ulkoasu oli pöllitty yksi yhteen Frank Millerin Sin City - sarjakuvista/elokuvista. Sillä sitähän se Eurooppa on, Synnin Kaupunki ja paheiden pesä. Tehtävä itsessään jäi vähän epäselväksi, mutta oletan sen olevan pyhällä tulella puhdistamista tai jotain sinnepäin. Syntipisteitä +6.66.


HUOM: Eri pistelajit eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

tiistai, toukokuu 12, 2009

Miesten mies

Pentti Oinonen, Oinosen Pena, mikä mies!

Onania-Pena oli saanut aivo-orgasmin eduskunnassa tänään:
”Kysyn, onko pelättävissä, että maailmalla aletaan esittää vaatimuksia siitä, että ihmisen on saatava avioitua esimerkiksi rakastamansa hauvelin kanssa?”

Tämän perään Oinonen arveli, että 30 vuotta sitten tällaisen lain ehdottaja olisi saanut ”sakinhivutuksen”.

Hän arveli myös, että lapsille jää ”valtavan syvät haavat”, jos heidän homo- tai lesbovanhempansa ”rakastelevat tuolla makuuhuoneessa”.

Annas Pentsa kun selitän, lue hitaasti niin ei mene väärään reikään: Ensinnäkin, kyllä, on odotettavissa, että maailmalla esitetään vaatimuksia siitä, että ihmisen on saatava avioitua hauvelin kanssa. Itse asiassa sitä ei tarvitse edes odotella, niin on jo tapahtunut. Pitääkö sitä pelätä on tietysti ihan henkilökohtainen näkemys, mutta ymmärrän tietysti, että raavas mies joka käyttää sanaa 'hauveli' näkee tällaiset asiat paljon herkemmästä henkilökohtaisesta vinkkelistä. Toivon voimia kansankuntaa uhkaavan lemmikkihäätsunamin vyöryihin.

Toisekseen, tottahan se on, 30 vuotta sitten olisi varmasti moisen lain ehdottaja saanut sinun kaltaiselta alfauroolta sellaisen "sakinhivutuksen", ettei olisi voinut päiviin istua. Ihan oikeassa olet. Ymmärrän täysin, että arvostat niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin elämänarvosi opit ja ne muuttumattona kiveen kirjoitit. Minustakin kaikki oli niin paljon paremmin silloin kun laitettiin homot ojennukseen, noidat roviolle ja jutkut suihkuun.

Kolmannekseen, kannattaisi ehkä varmistaa vielä missä ja kenellä ne syvät haavat oikein ovat.

torstai, toukokuu 07, 2009

Ei se siitä, hyvä niin

Joskus menee huonosti. Rahat on loppu, parisuhde katki, työttömyys iski, tauti tuli, koira kuoli, isoisän kaappikellosta loppui veto ja niin loppui isoisästäkin, syyllä ei niin ole väliä. Perisyntinen sitten huonosti menemisen virtauksessa kiemurtelee ja miettii kuin se nyt näin ja että kylläpä jännittävän pikantilla kierteellä vituttelee tämmöinen.

Mutta oletteko ikinä nähneet ihmisiä, joilla ei ole koskaan täysi-ikäisenä mennyt huonosti? (Täysi-ikäisenä, Akilleellakin oli akne ja hormonit.) Minä olen. Ovat muuten ärsyttävän itseriittoisiä nötköjä. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos ne edes kerran olisivat tehneet konkurssin, meinanneet kuolla omaan mokaansa tai pieraisseet varren kanssa, niin niiden kanssa olisi paljon miellyttävämpi olla tekemisissä.

Huonot asiat ovat oikeastaan melko hyviä asioita.

---

Minusta facebookin sun muiden status-viestit ovat hieno keksintö. Vuosikymm.. vuode... no ainakin jonkun tämän vuosituhannen puolella olleen tuloskvartaalin paras keksintö. En voi edes väittää oikeasti tuntevani kaikkia facebook-"ystäviäni", mutta on hetkiä, jolloin suuressa määrin nautin siitä, että voin yksikseni stalkkerin silmät kiiluen myhäillä ja tuumia, jotta "Heh heh, vai sitä mieltä olet sinä siitä ja heh heh vai sillä lailla puuttuu sinulla näinä päivinä elämästä dägä."